Suuri naistenpäivän juhlakonsertti 7.3.2026 klo 18
OHJELMA
Kaikki sävellykset ja sovitukset, piano ja laulu Anna-Mari Kähärä
Konsertissa laulavat kuorot: Aiolis, Kerava; Akanvirta, Joensuu; Diskanttikuoro Melodie, Espoo; Iisalmen Kalevalakuoro, Jyväskylän naislaulajat, Kokkolan Naislaulajat, KYN, Helsinki; Laulun iloa!, laulajat tulevat ympäri Suomea; Liittokuoro Louhi, laulajat tulevat ympäri Suomea; Merikosken Laulu, Oulu; Naiskuoro Pihlaja, Helsinki; Naiskuoro Sorja, Seinäjoki; Philomela, Helsinki; Tapiolan Laulu, Espoo; Timotei, Loppi; Vino Ensemble, Helsinki
1.Tomua
Teksti Susanna Haavisto
Philomela, joht. Anna Gallon
2.Tulisit
Runo Seppo Helminen
KYN, joht. Kaija Viitasalo
3.By the Light of the Moon
Runo Lord Byron
KYN, joht. Kaija Viitasalo
4.Saima-Irene
Runo Marja-Leena Mikkola
Laura Aurola, Mari Nieminen ja Aino Torttila, kuoron solistit
Philomela, joht. Anna Gallon
5.Samsara
KYN & Philomela, joht. Anna Gallon
6.Gaza: Voices of Amal (kantaesitys)
Tekstit ja puheosuudet Randa Aldawoudi
Philomela & Vino Ensemble, joht. Anna Gallon & Viena Kangas
Teos on saanut innoituksensa palestiinalaisen toimittajan Randa Aldawoudin tulevasta kirjasta Women of Gaza, jonka tekstejä Aldawoudi on muokannut juuri tätä kuoroteosta varten. Naisten ja lapsuutensa sodan keskellä eläneiden kokemuksia ja henkilökohtaisia muistoja kuullaan niin kuoron laulamina kuin Aldawoudin itsensä kertomina.
7.Cradle Lullaby (kantaesitys)
Teksti, sävellys, laulu ja UD Nemat Battah
Cradle Lullaby perustuu kansanrunoon ja kertoo perheestä ja rakkaista eroon joutumisen kivusta – kokemuksesta, joka on palestiinalaisille syvästi tuttu. Naistenpäivänä Battah haluaakin kunnioittaa Palestiinan rohkeita ja sitkeitä naisia, erityisesti äitejä, jotka ovat joutuneet kestämään sanoinkuvaamatonta traumaa yli 80 vuoden ajan.
-VÄLIAIKA-
8.Vaellus
Naiskuorolaiset ympäri Suomen
joht. Anna Gallon
9.Gruuga (kantaesitys)
Suomen Naiskuoroliiton tilausteos
Runot ja puheosuudet Mirva Haltia
Naiskuorolaiset ympäri Suomen
joht. Anneli Julén
Runo: Iäni elevynnän
I Gruuga
II Havaču
Runo: Kodozin
III Nurmilindu
Runo: Igevyn ilmah
Runo: Muhizemma
10.Onpa tietty tietyssäni
Runo Kanteletar
Naiskuorolaiset ympäri Suomen
joht. Kaija Viitasalo
11.Itken pois
Teos palkittu vuoden 2025 kuoroteoksena
Runo Anna-Mari Kähärä Kantelettaren mukaan
Aino Torttila, kuoron solisti
Naiskuorolaiset ympäri Suomen
joht. Anna Gallon
12.Vatsarauhan julistus
Sanat Satu Rasila
Naiskuorolaiset ympäri Suomen, joht. Anneli Julén
13.Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä
Minna Canthin seuran tilaussävellys Minna Canthin 175-vuotisjuhlaan
Tekstit Minna Canth
Minna Canthin ensimmäinen monologi Seppo Parkkisen näytelmästä Canth – kertomus uuden ajan ihmisistä. Muut Minnan monologit koonnut Kristiina Halttu Canthin kirjoituksista.
Liikkuvat kuorot KYN & Philomela
Naiskuorolaiset ympäri Suomen, joht. Kaija Viitasalo
Kristiina Halttu, Minna Canth / puheosuudet
Cecilé Orblin, Minna Canth/ kuoron solisti
Koreografia Sonya Lindfors
I Työn jako täytyy tulla
II Jumalan valtakunta on suuri
III Kaikkea muuta
IV Jospahan tulisi
ENCORE
Hehku
Sanat Susanna Haavisto
Naiskuorolaiset ympäri Suomen, joht. Anna-Mari Kähärä
GAZA: VOICES OF AMAL
Gaza – Voices of Amal, perustuu kolmeen palestiinalaisen kirjailijan ja toimittajan Randa Al-Dawoudin kirjoittamaan kertomukseen.
Teos ammentaa Randan omista kokemuksista ja kasvamisesta Gazassa useiden sotien keskellä. Kirjoituksissa Al-Dawoud tarkastelee muistoja, lapsuutta sekä sitä, miten sota jättää pysyviä jälkiä naisten kehoihin ja identiteetteihin.
Hänen tuleva kirjansa pohtii, kuinka henkilökohtaisista kokemuksista syntyy kirjallisuutta ja kuinka yksityiset tarinat heijastavat yhteistä historiaa.
Tänä iltana nämä tekstit kuullaan kuorosovituksena.
A Child and a Soldier
I was just six years old.
The soldier cut our road.
My mother said:
Lower your head.
But curiosity pulled my eyes upward.
I thought
if I look into his eyes
he will not shoot.
I believed, with the faith of a child,
that eyes can connect humans
and stop bullets.
Is a child’s face
not enough
to stop a gun?
We were silent.
The silence was loud.
Louder than the road.
Louder than the shouting crowd.
I did not understand the words.
The Hebrew was foreign,
but the fear was not unheard.
I understood the sound:
boots,
metal,
breathing.
Babies crying.
Mothers singing.
Fathers worrying.
Why does fear
sound the same
in every language we speak,
in every name?
He stood there,
near my window,
a gun between us.
A child and a soldier.
Who will win?
Who will lose us?
I looked at him
as if my eyes
could protect my family.
He laughed,
holding death so casually.
That day I learned something true:
that my parents were shielding us with love,
while the world forgot what children are made of.
That looking
is not always safe.
That innocence
has no armor,
no place.
I still ask myself:
Why did he not stop
when our eyes met?
At what point
does a human forget
how to see a child,
how to see regret?
When war steals childhood,
Who carries the pain?
Who carries the loss,
Who carries the blame?
And who
will teach the world again
how to give back childhood,
not with words,
but with care?
Lemon Cake in the Middle of War
In the middle of war,
a child asked for lemon cake.
Not for silence.
Not for safety.
Just cake.
Outside, the sky was burning.
Inside, a mother was singing.
Bombs were falling,
but the child was choosing.
Lemon
or orange?
We laughed.
We argued.
We chose.
In the middle of war,
we chose life.
A mother clapped her hands,
made a song out of nothing:
flour, eggs, lemon, water.
Love has a recipe.
The oven was small.
The house was afraid.
But the cake was rising.
That cake was not dessert.
It was proof.
That children
still want life.
Still want sweetness.
Still want tomorrow.
Even when the World
is trying to end them.
In the middle of war,
a child asked for lemon cake.
And the world should stop
and ask itself:
How loud must bombs be
to silence a child’s hunger
for joy?
How cruel must war be
to forget
that children
still want to live?
Kill Me, But Say My Name
Thirty-four people
in one small room.
This is how we protect ourselves in war:
by staying close.
As if closeness
could shield us
from merciless bullets
and falling rockets.
The evening was quiet.
Not peaceful.
Just careful.
Candles were lit.
Tea was warm.
Someone said, softly:
“Maybe tonight
nothing will happen.”
Then the phone rang.
A dance song.
An old eastern melody,
cheerful, playful,
almost sarcastic
in the middle of war.
Music for celebration
while the world was breaking
I was a child.
I answered.
A recorded soldier’s voice
orders me, the child,
to leave my home and run.
But…
Run where?
Into the unknown?
Into a street bombed
a thousand times?
Where does a child
run from death?
Into another death?
I did not hear the rest.
I ran.
I packed quickly,
not toys,
not memories,
but names.
Birth certificates.
IDs.
Paper lives.
And I took
the only scarf left
from my mother,
killed before my eyes.
I did not believe
they would save us.
I believed
they would prove
that we, and she, existed
Kill me,
but say my name.
Do not turn me
into a number.
Do not let me fade
into dust
without a sound.
I was afraid
of dying.
But I was more afraid
of being erased.
Afraid that no one would know
I was here.
That I laughed.
That I loved cake.
That I belonged.
Kill me,
but say my name.
I refuse
to die unknown.
I refuse
to disappear
without a trace,
without a tone.
Years passed.
The child became a woman.
The phone changed.
The sound changed.
The fear did not.
Now it comes from the sky.
A drone.
A flying machine.
Watching us.
Waiting for us.
It plays the voices of children.
Crying like children.
Calling like children.
Still telling us
to run,
to vanish,
to forget ourselves.
And still,
I hold onto this truth:
I had a name.
I had a voice.
I had a place
in this world.
If war takes my life,
Let my name remain.
If bombs erase my house,
do not erase my name.
Say it slowly.
Say it clearly.
Say it again.
Because death ends life,
but erasure ends meaning.
Kill me,
but say my name.
CRADLE LULLABY
Cradle Lullaby perustuu arabialaisiin kansanlyriikoihin, ja se on kirjoitettu kehtolaulun tyyliin. Se yhdistää hellyyttä ja surua heijastaen teemoja, joita esiintyy usein Lähi-idän suullisessa tarinankerronnassa ja lauluperinteessä.
Monissa Levantin alueen maissa ja niiden lähialueilla kehtolaulut tarjoavat myös hiljaisen tilan, jossa äidit voivat ilmaista muistojaan, huoliaan ja menetyksiään.
Laulu alkaa kuvailulla, kuinka kuljetaan kerran tutun talon ohi ja huomataan, että sen entiset asukkaat ovat poissa ja vieraat ihmiset asuvat siellä nyt. Esiin tuodaan teemoja kuten siirtyminen, ikävä ja kodin menettäminen, joita kuvataan runollisin keinoin, esimerkiksi aamuntähden toimiessa viestinviejänä kaukana oleville läheisille.
Laulun edetessä sävy pehmenee perinteisemmäksi kehtolauluksi, joka rohkaisee lasta nukkumaan, kasvamaan ja elämään onnellisen elämän.
Viimeisissä säkeissä kuullaan juhlanomaisia huudahduksia ja viittauksia kameleihin, jotka kantavat lasta kunnialla ja symboloivat arvokkuutta, vaurautta ja suojelua.
Kokonaisuudessaan kehtolaulu heijastaa kulttuurista perinnettä, jossa lapsen lohduttaminen ja menetyksen sureminen kulkevat rinnakkain. Äiti laulaa lempeästi auttaakseen lasta nukahtamaan, mutta melodian sisällä hän jakaa myös nostalgian, maanpaon ja kodin kaipuun painon. Lopputuloksena on haikea kehtolaulu, jossa suru ja toivo vuorottelevat ja jossa lapsen hoiva kietoutuu muistoihin koetuista vaikeuksista.
GrUUGA
Suomen Naiskuoroliitto on tilannut Anna-Mari Kähärältä teoksen, jonka Kähärän naistenpäivän suureen juhlakonserttiin osallistuvat laulajat kantaesittävät 7.3.2026 Musiikkitalossa. Kähärä on säveltänyt kolmiosaisen sarjansa suomenkarjalaisen taiteilijan Mirva Haltian karjalankielisiin runoihin. Runot ovat Haltian vuonna 2023 julkaisemasta Gruuga-teoksesta, joka on antanut nimen myös Kähärän kokonaisuudelle. Gruuga merkitsee kehää ja piiriä, jonka rakennamme itsemme ja muun maailman välille – joskus yhteydeksi ja joskus suojaksi.
Kun Kähärä sai Haltian runot käsiinsä, hän innostui välittömästi: "Mirva Haltian runoteos Gruuga lumosi minut. Karjalan kieli lumosi minut. En päässyt sanoja pakoon, kieli kietoutui minuun ja houkutteli musiikin ulos. Otin kirjaimellisesti kirjan käteen ja aloin laulamaan. Uhanalainen karjalan kieli ja kulttuuri vaativat ison äänen. Olen iloinen, että yhteistyö Mirva Haltian ja Naiskuoroliiton kanssa tuo naistenpäivän konserttiin kuultavaksi tätä ilmaisuvoimaista kieltä.”
Yhteydenotosta Mirva Haltiaan alkoi tiivis yhteistyö. Sen tavoitteena on yhtäältä rikastaa diskanttikuoromusiikkitarjontaa julkaisemalla karjalankielistä laulettavaa, jollaista ei ole juurikaan saatavilla, ja toisaalta olla mukana rakentamassa elinvoimaisempaa tulevaisuutta karjalan kielelle.
"Monilla meistä seisovat sukupolvien ketjuissa karjalaiset esivanhemmat. Sukutaustasta riippumatta jokaisella Musiikkitalossa laulavalla ja kantaesitystä kuuntelevalla on ympärillään karjalaisia", Haltia kertoo siitä, miten karjalaisuus ja karjalan kieli koskettavat meistä jokaista. "Kaikkien sukupolvien ääntä olemme nyt nostamassa laulun voimalla korkeammalle. Syntyköön näin jakamillamme sävelillä ja sanoilla silta, jota pitkin voimme kulkea yhdessä kohti väkevämpää huomista", toivoo Haltia.
Naiskuoroliitto on erittäin tyytyväinen Gruuga-sarjaan. ”Se on esimerkki siitä, että kuoromusiikki ei vain kosketa ja elävöitä. Sillä voi myös vaikuttaa”, liiton puheenjohtaja Anne Härkönen iloitsee.
iäni elevynnän
KA:
kumbazen korvat kuullah
haidrakkago on kieli
vai ongo iäni elevynnän
FI:
kumman korvat kuulevat
rikkinäisen kielen
vaiko elpymisen äänen
EN:
what ears choose to hear
a broken tongue
or the sound of revival
gruuga
KA:
ruskien gruugan kirjutan iččen da tämän muailman välillä
FI:
kirjon punaisen kehän itseni ja tämän maailman väliin
EN:
between myself and this world I stitch a red ring
havaču
KA:
Havaču, havaču hamu
Uiče, uiče omah randah
Vaikka nuojahellen nouze
ielläh öntäköiče
hos kuin jyriesti pagizet,
varavon täh et vaikassu
FI:
Havahdu, havahdu harmaa lammas
Ui, ui rantaamme
Horjumisesta huolimatta nouse
eteenpäin öntäköitse
vaikka kuinka kangerrellen
älä varoaksesi vaikene
EN:
Wake up, wake up grey lamb
Swim, swim to the shore that I am
Sway, yet rise
stumble, make way
mumble with that mouth
never bind your tongue
kodozin
KA:
olemattomah kodih syväinkerä kydöy
nimilläh konduloilla en igäh ole koissa
juurethan säilytetäh muuttujasumčassa
vieruijah vuittini: vierahus
miula on muatoin muistelus
muldah painunut kivikerda
nägemätöin peskuranda
kyykistymätöin kalmalauda
“mistä olet kodozin?”
hyö kyzytäh viärän kyzöksen
jogo en ole nimistäh kodozin
a kenestä – kenestä vielä olen
Kyzy miulda kenestä olen kodozin.
FI:
sydänkerä kytee olemattomaan kotiin
millään konnuilla en ole kotonani
juurethan säilytetään matkalaukussa
varjostajanani perintöni: vieraus
minulla on maaton muisto
multaan painunut perustus
näkemätön hiekkaranta
kyykistymätön kalmalauta
“mistä olet kotoisin?”
he kysyvät väärän kysymyksen
en ole enää mistään kotoisin
mutta kenestä – kenestä vielä olen
Kysy minulta kenestä olen kotoisin.
EN:
smoldering for the home that does not exist
at home nowhere
for roots are kept in a trunk
my shadow: a heritage of strangeness
I have a landless memory
a plint submerged in mud
unseen sand shores
death boards knees never touched
“where are you from?”
they ask me the wrong question
I am not from anywhere.
not anymore
but from whom – I am
Ask me from whom I am from.
nurmilindu
KA:
Nugu nugu nurmilindu
väzy väzy västäräkki
nugu nurmella hyvällä
kuldane kuvaamazeni
Magua peitos muailmalda
nevolatoi nieglazeni
nugu nepsa huondeszor’al
tule unoi uksen tuakse
Nouze vasta ko on aiga
kuamistauvu komakkana
piäluudazi lujendele
hyväzmieles hodul ole
FI:
Nuku nuku nurmilintu
väsy väsy västäräkki
nuku nurmella hyvällä
kultainen kuvaseni
Makaa piilos maailmalta
vapaa havunneulaseni
nuku luonnol aamuruskon
uni oven taakse tule
Nouse vasta kun on aika
vahvaksi virkistyele
viisauttasi lujentele
ilomielel polul ole
EN:
Sleep sleep sweet siskin
hush hush little wagtail
sleep on the luscious grassland
my reflection shiny golden
Lay hidden from this wide world
dear free pine needle of my tree
sleep with nature of the dawn
welcome sleep behind your door
Wake up only when it’s time
rise up with all of your might
harden up those heavy headbones
joyous mind on lane of life
igevyn ilmah
KA:
seizon vaskipezässä heijän polvilla
kuumuš kobahuttau miun matkah
šavallan nägemättömih
murenen kuuveksi
seiččemeksi sirgaleksi miegi
igevyn ilmah verespalazina muailmakundah
FI:
seison vaskipesässä heidän polvillaan
kuumuus työntää minut matkaan
sukellan näkemättömään
murenen kuudeksi
seitsemäksi minäkin sirpaloidun
synnyn vereksinä paloina maailmaan
EN:
at a nest of copper on their knees
there I stand
thrust into motion by the building heat
diving to the unseen
breaking into six
severed into seven shards
in rare pieces I am reborn to this world sphere
muhizemma
Yleisö on tervetullut mukaan runon toistoon! Audience is welcome to join in to the chant!
KA:
Muhizemma muhua kudai ei suvaiče jähmistyö
FI:
Hymyilemme hymyä joka ei suostu jähmettymään
EN:
We smile, my People and I, a smile that refuses to die
Anna-Mari Kähärä
"Säveltäjänä luotan intuitioon ja yritän seurata sen viitoittamaa tietä. Intuitio on mielestäni taiteilijan paras lahja"
Anna-Mari Kähärä on monipuolinen säveltäjä ja muusikko, jonka säveltämistä innoittaa eritoten runous. Kähärä on tunnettu laulumusiikin ohella laajasta kuoromusiikkituotannosta ja hän työskentelee säveltäjänä, muusikkona ja musiikkituottajana vahvasti myös teatteri- ja elokuvamusiikin parissa.
Jazz on Kähärän sielunmusiikkia mutta sävellyksissä kuullaan kaikuja myös klassisesta musiikista ja suomalaisesta kansanmusiikista.
Kähärän viimeisin teatterityö on 2021 Turun kaupunginteatteriin sävelletty suursuosion saavuttanut Kysy Siskoilta -musikaali, jossa hän toimi myös pianistina ja kapellimestarina. Säveltäjän kuoromusiikkia sisältävä dokumentaarinen lauluelokuva Armotonta menoa - Hoivatyön lauluja (2022) on voittanut lukuisia palkintoja elokuvafestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla. Elokuva kertoo vanhushoivan kriisistä Suomessa. Eläkeläiset ja hoivatyön tekijät laulavat siitä mistä ei voi puhua. Kähärä on toiminut tuottajana usealla levyllä sekä vaikuttanut monissa yhtyeissä laulajana ja muusikkona (mm. Anna-Mari Kähärä Orchestra, How Many Sisters, Pekka Kuusisto ja Luomu Players ), ja hänet on palkittu mm. Jazz-Yrjöllä, valtion Suomipalkinolla ja Emma-patsaalla Tippukivitapaus-musikaalin musiikista.
Kähärän musiikkia voi kuulla seuraavaksi Kysy siskoilta -musikaalissa, jota esitetään Helsingin Aleksanterin teatterissa 11.3.-25.4.2026.
Kuva: Tero Ahonen
Randa Aldawoudi
Randa Aldawoudi on palestiinalainen toimittaja, kirjailija ja tarinankertoja, jonka työ keskittyy muistiin, sotaan ja miehityksen alla elävien naisten intiimeihin kokemuksiin. Kirjallis-dokumentaarisen kirjoittamisen keinoin hän muuntaa eletyn kokemuksen kertomuksiksi, jotka vastustavat unohtamista ja palauttavat äänen sen kantajille.
Aldawoudin tuleva kirja Women of Gaza dokumentoi gazalaisten naisten sisäisiä maailmoja henkilökohtaisten kertomusten kautta, yhdistäen runollisen kielen journalistiseen tarkkuuteen. Aldawoudin työ liikkuu henkilökohtaisen ja kollektiivisen, hauraan ja poliittisen rajapinnoilla ja tuo esiin tilastojen ja otsikoiden takana olevan inhimillisen läsnäolon.
Naistenpäivän konsertissa esitettävässä Gaza: Voices of Amal -kuoroteoksessa Aldawoudin teksti muodostaa sävellyksen kerronnallisen ja emotionaalisen perustan. Aldawoudin taiteellinen työ pyrkii luomaan tiloja, joissa muisti säilyy, lapsuus saa nimen ja joissa ihmiselämät muistetaan numeroiden sijaan tarinoina.
Aldawoudi asuu Helsingissä ja työskentelee kirjallisuuden, esitystaiteen ja poikkitaiteellisen taiteen parissa.
Kuva: Sanna Elina Ahtisaari
Nemat Battah
Nemat Battah on palestiinalais-jordanialainen laulaja, ud-muusikko, säveltäjä ja pedagogi. Hän asuu tällä hetkellä Helsingissä ja toimii sekä lehtorina sekä globaalin musiikin osaston varajohtajana Sibelius-Akatemiassa.
Nemat on opiskellut perintiestä arabialaista musiikkia ja tehnyt yhteistyötä kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on laulanut arabialaisen klassisen ja kansanmusiikin keskeistä ohjelmistoa kahdeksanvuotiaasta lähtien. Nemat säveltää myös omaa musiikkia, jossa hän käsittelee ja jäsentää ylisukupolvista sotatraumaa palestiinalaistaustaisena ihmisenä, jonka perhe joutui pakenemaan Palestiinasta Jordaniaan vuonna 1948. Nematin tuore tutkimusprojekti Something Like Home tutkii rakkauden ja myötätunnon siteitä hänen sodan traumojen keskellä eläneiden perheenjäsentensä välillä.
Battahin sävellyksiin vaikuttavat arabialaisen, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan musiikin sävelkieli ja ornamentoidut rytmisyklit, ja niitä inspiroivat kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö. Yhtyeessään Staerna hän tutkii ruotsalaisen, norjalaisen ja arabialaisen kansanmusiikin välisiä yhtäläisyyksiä. Suomessa Nemat työskentelee myös kahdessa muussa projektissa: yhdessä kanteletaiteilija Juulia Salon kanssa hän luo lapsille suunnattua musiikkia arabiaksi ja suomeksi perinteisiä arabialaisia maqam-asteikkoja (sävelmoodijärjestelmä) hyödyntäen, ja Kari Ikosen kanssa hän esittää arabialaisia perinnelauluja sekä heidän omia sävellyksiään. Ikonen on kehittänyt Maqianon – patentoidun, siirrettävän mikroviritysjärjestelmän, jonka avulla pianisti voi soittaa maqam-järjestelmän sävelmoodit ja muita mikrointervalleja akustisella pianolla.
Sibelius-Akatemiassa työskentelynsä kautta Nemat osallistuu jatkuvasti musiikki- ja yhteisöprojekteihin Suomessa ja ulkomailla. Battah muun muassa matkusti Jordaniaan vuosina 2023 ja 2024 ohjaamaan maahanmuuttajayhteisöille suunnattuja yhteisöllisiä musiikkityöpajoja.
Kuva: Ali Amiri
Mirva Haltia
Mirva Haltia on suomalais-karjalainen taiteilija, joka tekee työtä elinvoimaisemman karjalan kielen ja kulttuurin eteen. Konsertissa kuultavat runot ovat hänen kolmikielisestä runokirjastaan Gruuga, joka käsittelee uudelleenkytkeytymistä yhteisöön, kulttuuriperintöön ja karjalan kieleen, jonka olisi kuulunut olla hänen äidinkielensä.
Kuva: Mirva Haltia
Kristiina Halttu
Kristiina Halttu on ollut Kansallisteatterin näyttelijä vuodesta 2005 ja tehnyt vaikuttavan uran niin klassikkonäytelmissä kuin kotimaisissa kantaesityksissä. Hänet on nähty muun muassa teoksissa Kauppamatkustajan kuolema, Kohtauksia eräästä avioliitosta, Faust ja Kurjet. Haltulla on ollut keskeisiä rooleja myös Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan suositussa musikaalitrilogiassa HOMO!, SLAVA! Kunnia. ja Musta Saara sekä Esa Leskisen Ensimmäisessä tasavallassa, jossa hän juhli 30-vuotista taiteilijantaivaltaan.
Halttu on tuttu myös televisiosta ja elokuvista, kuten rikossarjasta Sorjonen ja elokuvasta Tummien perhosten koti. Musiikki on aina ollut tärkeä osa hänen taiteellista ilmaisuaan, ja hän on tehnyt omia musiikkiteatteriesityksiä, kuten Vääränlainen mies, jota on esitetty myös Kansallisteatterissa.
Tällä hetkellä Halttu esiintyy Toinen tasavalta -näytelmässä, joka on jatkoa näytelmälle Ensimmäinen tasavalta.
Naiskuoroliitto
Suomen Naiskuoroliiton perustehtävä valtakunnallisena suomenkielisten naiskuorojen kattojärjestönä on edistää naiskuorolaulua ja naiskuoromusiikkia. Tähän kuuluu naiskuorolaulun ja -musiikin tunnetuksi tekeminen, arvostuksen lisääminen ja niihin liittyvien mielikuvien päivittäminen sekä työ sen eteen, että naiskuorot löytävät uusia laulajia ja kuulijoita. Naistenpäiväkonserttiprojektilla Suomen Naiskuoroliitto toteuttaa juuri tätä tehtävää.
KYN
KYN on kansainvälisesti palkittu kuoromusiikin uudistaja ja elämyksiä luova yhteisö, jota on vuodesta 1989 johtanut musiikkineuvos Kaija Viitasalo. KYN:n musiikki elää ajassa ja liikkuu yhtä luontevasti jazzista kansanmusiikkiin kuin popista klassiseen. KYN on kokonaiselämys, jossa virtuoottisuus kohtaa herkkyyden ja perinteet kietoutuvat uusiin sävyihin.
Säännöllisesti tilatut tilausteokset ja sovitukset uudistavat KYN:n ohjelmistoa jatkuvasti. Kuorolle ovat säveltäneet ja sovittaneet mm. Anders Edenroth, Mikko Hassinen, Anna-Mari Kähärä, Jukka Linkola, Kirmo Lintinen ja Riikka Talvitie. KYN on myös ahkera kuoromusiikin taltioija, viimeisimpänä KYN julkaisi jouluna 2025 Kirjoitin joulun -levyn.
KYN on hurmannut yleisöjä Ranskasta Taiwaniin, niittänyt kultaa kilpailuissa ympäri Eurooppaa ja kilpaillut kutsuttuna Suomen edustajana EBU:n Let the Peoples Sing -kilpailun finaalissa. Suomen Naiskuoroliitto on nimennyt KYN:n Vuoden Kuoroksi kolmesti ja nostanut kuoron oman kunniagalleriansa ensimmäiseksi jäseneksi.
Suuressa naistenpäivän juhlakonsertissa KYN odottaa omien kappaleidensa lisäksi erityisesti pääsevänsä esittämään kuorolle rakkaaksi muodostunutta Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä -sarjaa, tällä kertaa suurkuoron voimin!
Kuva: Mikko Reinikainen
Kaija Viitasalo
Musiikkineuvos Kaija Viitasalo tunnetaan näkemyksellisenä naiskuoromusiikin uudistajana ja kehittäjänä sekä monipuolisena musiikkipedagogina. Hän on toiminut KYN:n johtajana syksystä 1989 lähtien. Hänen johdollaan KYN on noussut suomalaiseen ja kansainväliseen kuorokärkeen.
Kuoronjohtajana hänet on palkittu Klemetti-kilpailussa 2002 sekä Tampereen Sävelessä 2011. Vuonna 2018 Viitasalo sai Naiskuoroliiton kultaisen ansiomerkin ja vuonna 2021 Suomen kuoronjohtajayhdistys valitsi hänet Vuoden kuoronjohtajaksi. Kesällä 2022 Sulasolin liittohallitus myönsi hänelle Klemetti-palkinnon. Keväällä 2025 KYN ja Kaija Viitasalo nimitettiin Suomen Naiskuoroliiton kunniagalleriaan järjestysnumerolla 1.
Kaija Viitasalo on toiminut tuomarina kuoro- ja sävellyskilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän työskentelee musiikin lehtorina sekä musiikin aineenopettajien kouluttajana Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa.
Kuva: Liisa Takala
Philomela
Philomela tunnetaan kuoroilmaisun uudistajana ja rajojen ylittäjänä, mikä näkyy ja kuuluu monipuolisessa äänenkäytössä ja usein myös koreografioissa. Kuoro on vuosien varrella esiintynyt kymmenissä maissa ja vahvalla ilmaisullaan tavoittanut yleisöjä yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Philomelaa on vuodesta 2023 alkaen johtanut Anna Gallon, joka tunnetaan vokaalimusiikin inspiroivana moniosaajana, kuoronjohtajana, säveltäjänä, sovittajana ja yhtyelaulajana.
Musiikkitalon konsertissa Philomela odottaa erityisesti vaikuttavan ja koskettavan Gaza-teoksen kantaesitystä yhdessä Vino Ensemblen kanssa ja tietenkin yhteistyötä satojen muiden kuorolaisten kanssa.
Maaliskuussa Helsingissä voi kokea myös Philomelan Suden aika -teoksen, joka kutsuu yleisön kirjaimellisesti musiikin sisään pe 30.3. klo 19.
Lue lisää: https://www.philomela.fi/suden-aika
Kuva: Antti Vuori
Anna Gallon
Anna Gallon on vokaalimusiikin moniammattilainen - kuoronjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja taitava pedagogi. Hän valmistui Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kuoronjohdon maisteriksi vuonna 2022 ja musiikkikasvatuksen maisteriksi vuonna 2018. Gallon on työskennellyt laajasti eri kuorojen ja lauluyhtyeiden kanssa eri puolilla Eurooppaa, ja on myös kysytty säveltäjä ja sovittaja. Philomelan taiteellisena johtajana Anna Gallon aloitti 2023, ja hänen johdollaan laulavat myös norjalainen ammattikuoro Vokal Nord sekä helsinkiläinen naiskuoro Elegia. Gallon laulaa itse myös lauluyhtye Kuvajassa.
Kuva: Johannes Erkkilä
Anneli Julén
Anneli Julén on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Kuoronjohtajan tutkinnon hän on suorittanut niin Virossa kuin Suomessa.
Vuonna 2013 Anneli valmistui Metropolia Ammattikorkeakoulusta erikoistumisalanaan kuoro- ja yhtyeenjohdon pedagogiikka. 2019 Anneli kävi Global Choir Leadership -koulutuksen Taideyliopistossa.
Hänet on palkittu parhaan kuoronjohtajan palkinnolla vuosina 2006, 2010 ja 2019 kansainvälisissä kuorokilpailuissa. Lisäksi vuonna 2016 Suomen Kuoronjohtajayhdistys valitsi hänet Vuoden kuoronjohtajaksi ja vuonna 2019 hänet palkittiin Sulasolin merkittävällä Klemetti-palkinnolla ansiokkaasta työstään suomalaisen harrastemusiikin hyväksi. Anneli valittiin taiteelliseksi johtajaksi vuoden 2017 Hämeenlinnassa vietetyille Sulasolin Laulujuhlilleja Anneli toimii Suomen Naiskuoroliiton taiteellisena johtajana ja musiikkivaliokunnan puheenjohtajana. Anneli toimi Sulasolin taiteellisena johtajana vuosina 2018–2024.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Anneli Tuulikki Julénille musiikkineuvoksen arvonimen 10.6.2022.
Anneli Julén johtaa Timoteita Lopelta, Naiskuoroliiton eduskuoro Louhea, Kamarikuoro Gaudete!:a, Hämeenlinnan Mieskuoroa sekä Tampere Eesti Koor Tammest.
VINO ENSEMBLE
Vino Ensemble on Helsingissä toimiva, vuonna 2023 perustettu diskanttikuoro, joka kokoaa yhteen vannoutuneita musiikin harrastajia ja tulevia musiikin ammattilaisia. Kuoro on kolmen vuoden uransa aikana herättänyt laajasti kiinnostusta raikkailla ohjelmistovalinnoillaan, kirkkaalla soinnillaan ja värikkäällä ilmeellään. Vinon ohjelmisto painottuu klassiseen taidemusiikkiin ja yksi kuoron tärkeimmistä arvoista on parantaa klassisen kuoromusiikin saavutettavuutta ja näkyvyyttä. Toiminnallaan Vino haluaa myös edistää yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta, mikä näkyy esimerkiksi laulajavalintoja tehtäessä ja konserttitoimintaa suunniteltaessa. Kuoro on menestynyt myös kilpailuissa, viimeisimpänä Tampereen Sävelessä 2025 Vino palkittiin kolmella kultaleimalla ja ohjelmistopalkinnolla. Vino Ensembleä johtaa palkittu kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi Viena Kangas.
Kuva: Viena Kangas
Viena Kangas
Viena Kangas on helsinkiläinen kuoronjohtaja, laulaja, luovan alan moniosaaja ja kokopäiväinen innostuja. Hän on opiskellut kuoronjohtoa ja laulua vuodesta 2010 lähtien kolmessa eri oppilaitoksessa, hankkinut kaksi eri tutkintoa ja ollut mukana perustamassa neljää eri kuorokokoonpanoa pääkaupunkiseudulla. Vino ensemblen lisäksi hän johtaa Naiskuoro Kuplivaa ja Turun konservatorion kamarikuoroa sekä toimii laulajana useissa eri ammattikokoonpanoissa. Kangas on palkittu kuoronjohtajana mm. Canta al Mar -festivaaleilla ja viimeisimpänä Tampereen Sävelessä 2025 Matti Hyökki -kuoronjohtajapalkinnolla.
AIOLIS
Aiolis on keravalainen, noin 20 laulajasta koostuva naiskuoro, jonka riveissä on laulajia myös lähikunnista. Kuoromme ohjelmistossa on monipuolisesti edustettuna perinteinen ja uusi naiskuoromusiikki, klassinen sekä kevyt musiikki. Vuonna 1998 perustettu Aiolis toimii Keravan Opiston tukemana. Opiston harjoitusten ohella järjestämme toimintaa kuoroyhdistyksenä, mm. pidämme konsertteja ja esiinnymme erilaisissa tilaisuuksissa. Teemme säännöllisesti yhteistyötä muiden kuorojen kanssa ja osallistumme aktiivisesti Suomen Naiskuoroliiton toimintaan. Aiolis-kuoroa johtaa Goda Marija Gužauskaitė, liettualainen kuoronjohdon maisteriopiskelija Sibelius-Akatemiasta.
Akanvirta – avoimin mielin ilon kautta
Joensuussa toimiva Akanvirta syntyi 17 vuotta lauluyhtyeenä toimineen Lauluyhtye Ablobaturin pohjalle elokuun alussa 2017. Mukaan pyydettiin ystäviä ja tuttavia, joiden tiedettiin haluavan intohimoisesti laulaa ja joilla oli pitkä kokemus kuorolaulusta. Johtajaksi kutsuttiin MuM Sanna Riissanen.
Kuoron nimi päätettiin äänestämällä. Nimen haluttiin liittyvän Joensuun halki virtaavaan Pielisjokeen sekä Pyhäselkään, jotka molemmat hallitsevat vahvasti Joensuun luontokuvaa. Kuoron pieni, ketterä koko ja motivoituneet, sitoutuneet laulajat muodostavat aidon Akanvirtahengen, joka soljuu eteenpäin kuin kaupungin halki virtaava vuolas joki.
Akanvirta on ehtinyt pitää lukuisia omia ja yhteiskonsertteja, osallistua hyväntekeväisyyskonsertteihin sekä esiintyä useissa yksityistilaisuuksissa. Kuoro on ottanut rohkeasti haasteita vastaan: puolivuotias kuoro kutsuttiin mukaan Joensuun Musiikkitalven esiintyjäksi helmikuussa 2018. Syyskuussa 2024 Akanvirta osallistui Hannikaisen hengessä -laulu- ja soittojuhlien yhteydessä järjestettyyn kuorokatselmukseen, jossa sai erinomaiset arvostelut niin kuoron äänellisestä kuin taiteellisesta tasosta. Kuoron sanottiin olevan taiteellisen johtajansa näköinen ja kuuloinen instrumentti, jolla on laaja ambitus ja ohjelmisto hallussa.
Ohjelmistossaan kuoro on monipuolinen naiskuorolle sävelletyn ja sovitetun kuoromusiikin kuluttaja. Mikään musiikin genre ei ole poissuljettu, kunhan vain toimiva sävellys ja sovitus löytyy. Vuodesta 2025 pääteemana ovat olleet Anna-Mari Kähärän sävellystyöt niin omissa konserteissa kuin heinäkuussa 2025 Nurmeksen kesämusiikissa yhdessä säveltäjän kanssa. Yhteistyö Kähärän kanssa on tuonut kuorolle uudenlaista svengiä ja groovia, ja jatkoa on suunnitteilla.
Akanvirta on Suomen Naiskuoroliiton, Sulasolin ja Sulasolin Pohjois-Karjalan piirin jäsenkuoro. Keväästä 2022 asti kuoro on ollut mukana Sulasolin lanseeraamassa Lauletaan puhtaasti -hankkeessa, jolla tuetaan musiikintekijöiden työtä.
Kuva: Heikki Ahtola
Diskanttikuoro Melodie
Diskanttikuoro Melodie on vuonna 2018 Espoossa perustettu neliääninen kuoro, jonka tarina alkoi yllättävästi Espoon puskaradio Facebook-ryhmässä. Nykyään Melodiessa laulaa noin 35 innokasta laulajaa ja kuoroa luotsaa Pasi Eskelinen. Yhdessä teemme musiikkia sydämellä, pilke silmäkulmassa ja kunnianhimoisesti kohti yhä upeampia sointeja.
Iisalmen Kalevalakuoro
Iisalmen Kalevalakuoro aloitti toimintansa vuonna 1943 Lotta-kuorona, vuonna 1950 kuoro järjestäytyi Iisalmen Kalevalakuoro ry:ksi. Kuoro on vienyt laulunsa eri puolille maailmaa: esiintymismatkat ovat ulottuneet Yhdysvalloista Kiinaan ja Keski-Euroopan kautta Vienan Karjalaan. Kuoron taiteellisena johtajana on vuodesta 2020 alkaen toiminut musiikinopettaja Anne Pohjoisaho.
Vuosien varrella kuoro on menestynyt merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä kuorokatselmuksissa, mm. Tampereen Sävelessä useaan otteeseen sekä Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla kultaluokituksella. Iisalmen Kalevalakuoro on valittu Vuoden kuoroksi kahdesti, ja Suomen Naiskuoroliitto on palkinnut kuoron Vuoden valopilkkuna.
Iisalmen Kalevalakuoro (tuttavallisemmin IKK) harjoittelee tavoitteellisesti ja pyrkii konsertoimaan muutaman kerran vuodessa. Ohjelmisto muodostuu perinteisestä kuoromusiikista ja tuttujen kappaleiden lisäksi harjoitellaan uutuuksia, esimerkkinä Tomas Takolanderilta tilattu teos joka sai kantaesityksensä kuoron 80v juhlakonsertissa vuonna 2023.
JYVÄSKYLÄN NAISLAULAJAT RY
Jyväskylän naislaulajat ry on energinen ja rohkea noin 40 laulajan diskanttikuoro. Kuoro valittiin Suomen Naiskuoroliiton Vuoden Kuoroksi 2024, erityisesti onnistuneen Erasmus+-yhteistyöhankkeen ansiosta italialaisen L.A. Chorus -kuoron kanssa. Hankkeessa kohtasivat suomalainen ja italialainen kuoromusiikki. Vuonna 1952 perustettua kuoroa on johtanut vuodesta 1993 alkaen kuorokapellimestari Rita Varonen, joka opettaa orkesterin- ja kuoronjohtoa sekä säveltapailua Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hänet on palkittu mm. Klemetti-palkinnolla sekä Sekakuoro- ja Naiskuoroliiton kultaisilla ansiomerkeillä. Jyväskylän naislaulajat esittää pääasiassa uutta suomalaista ja kansainvälistä diskanttikuoromusiikkia, kaihtamatta perinteisempääkään ohjelmistoa. Kuorolle on sävelletty useita tilausteoksia, joista kuullaan 16.5.2026 Vuoden kuoro -konsertissa Vaasan Kuorofestivaaleilla kantaesityksenä Marita Kaakisen uusi teos.
Kuva: Markku Jaatinen
KOKKOLAN NAISLAULAJAT
Kuoromme on 45-vuotias, se on yhteisö, kaikenikäisten naisten verkosto ja rakastettu harrastus. Laulajia on noin 30 ja mukana on edelleen alkuperäisjäseniä. Olemme ylpeitä jokaisesta kuorolaisesta, samoin kuin jokaisesta uudesta laulajasta, otamme heidät lämpimästi vastaan. Laulamme kaikkea popista perinteisiin kansanlauluihin, kirkko-ohjelmistosta lastenlauluihin, eri kielillä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Olemme kilpailleet, matkustaneet, levyttäneet ja ennenkaikkea esiintyneet! Kuoron ensimmäinen johtaja ja perustaja on Raakel Solvin. Nyt meitä johtaa Reeta Hynninen ja harjoittelemme viikoittain 125-vuotiaan puukoulun kauniissa juhlasalissa.
LAULUN ILOA!
Laulun iloa! -kuoro perustettiin alun perin projektikuoroksi Naiskuoroliiton Lupa laulaa! -tapahtumaan vuonna 2024. Kuoroon etsittiin tavoitteellisesti ja riemulla kuorolauluun suhtautuvia laulajia ja heinäkuisena viikkona 60 laulajaa kokoontuikin Kiuruvedelle Jennifer Moirin johdolla nauttimaan suomalaisten kuorosäveltäjän teoksista. Kuoro kokoontui tapahtumaan myös kesällä 2025 ja n. 30 laulajaa innostui jatkamaan yhdessä myös naistenpäiväkonerttiin Musiikkitaloon. Näin kuoro jäi elämään Laulun iloa! -nimellä. Se toimii yhteisönä niille laulajille, joilla ei ole omaa vakiokuoroa, jonka kanssa harjoitella, tai omasta kuorosta ei Musiikkitalo-projektiin ole lähtenyt muita laulajia. Kuoron laulajat tulevat eri puolilta Suomea. He ovat harjoitelleet ohjelmiston itsenäisesti ja kokoontuneet sitten projektin muutamiin yhteisharjoituksiin. Laulajia yhdistää sydämen palo kuoromusiikkiin ja yhteisen soinnin ja sykkeen löytämiseen. On ilahduttavaa, että Laulun iloa! -yhteisön myötä moni laulaja on löytänyt itselleen vakiokuoron, jossa he voivat jatkaa lauluharrastusta säännöllisesti.
Kuva: Essi Wuorela
LIITTOKUORO LOUHI
Liittokuoro Louhi on Suomen Naiskuoroliiton edustuskuoro, joka tunnetaan monipuolisena ja taitavana, kiinnostavaa ja haastavaa ohjelmistoa laulavana naiskuorona. Kuoro konsertoi säännöllisesti, tuo ohjelmistollaan esiin uutta kotimaista ja ulkomaista naiskuoromusiikkia ja osallistuu kuorokilpailuihin ja - katselmuksiin niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi kuoro tilaa aktiivisesti uusia sävellyksiä, sekä suomalaisilta että ulkolaisilta säveltäjiltä. Liittokuoro Louhi onkin mahtava väylä suomalaisen naiskuoroelämän näköalapaikalle.
Louhen laulajat tulevat eri puolilta Suomea. Louhen laulajiin kuuluu laulajia tällä hetkellä 14 Naiskuoroliiton jäsenkuorosta. Kuoro toimii projektimaisesti kokoontuen viikonloppuleireille muutaman kerran vuodessa. Muun harjoittelun laulajat tekevät kotona ja alueellisesti kokoontuen. Tyypillinen louhelainen etsii kuorosta uusia musiikillisia kokemuksia ja haasteita, joita omassa kotikuorossa tai -seudulla ei ehkä ole mahdollista kokea. Louhelaisia yhdistää rakkaus lauluun, motivaatio uuden oppimiseen, kyky venyä ja tehdä tinkimätöntä työtä ammattijohtajan kanssa sekä arvostus vaativaa ohjelmistoa kohtaan. Karismaattinen, sekä sanoilla että teoilla paikkansa lunastava kuoronjohtaja on ollut 28-vuotiaan Louhen projektikuoron pitkäikäisyyden kantava voima. Ammattitaitoinen kuoronjohtaja ohjaa ja kannustaa kuoroa ylittämään itsensä ja puhaltamaan yhteen hiileen. Vuodesta 2015 lähtien kuoroa on johtanut riihimäkeläinen musiikkineuvos Anneli Julén, joka toimii myös Naiskuoroliiton taiteellisena johtajana.
Kuva: Päivi Vestala
MERIKOSKEN LAULU
Oululainen Merikosken Laulu on musiikillinen yhteisö, johon kaikki laulajat ovat tervetulleita omana itsenään. Nuorekas 79-vuotias etsii uutta ja tarttuu haasteisiin ilolla, innokkuudella ja isolla sydämellä. Konsertissa yli 40 laulajan kuoroa edustaa pieni mutta sitäkin isoäänisempi joukkue!
Kuva: Seppo Kolehmainen
NAISKUORO PIHLAJA
Naiskuoro Pihlaja on Helsingissä toimiva, noin 45 laulajan kuoro, joka rikkoo perinteisen kuoromusiikin rajoja ja luo uudenlaisia elämyksiä. Pihlaja tunnetaan vaikuttavasta ilmaisustaan, puhuttelevista konserttikonsepteistaan ja rohkeista ohjelmistovalinnoistaan. Kuoron tavoitteena on kehittää suomalaista kuorokulttuuria tilaamalla uusia teoksia, tekemällä monitaiteellisia yhteistyöprojekteja ja viemällä kuoromusiikkia uusiin ympäristöihin. Pihlaja on perustettu vuonna 2003 ja Suomen Naiskuoroliitto valitsi Pihlajan Vuoden kuoroksi 2022. Pihlajaa johtaa musiikin maisteri Karla-Maria Toiviainen.
Kuva: Thomas Vollmann
NAISKUORO SORJA
Naiskuoro Sorja on vuonna 2010 perustettu eteläpohjalaisten naisten kuoro, jota johtaa Pirjo Kotkaniemi.
Sorjan tavoitteena on olla soiva ja naiskuorolaulua uudistava kuoro. Kuoro tekee yhteistyötä musiikkipedagogien, ohjaajien ja koreografien kanssa kehittääkseen sointiaan ja ilmaisuaan. Sorjan ohjelmisto on laaja ja monia tyylisuuntia käsittävä. Sorjan joululevy Tahdon joulun ilmestyi 2014. Kotimaassa Sorja on menestynyt Naiskuoroliiton, Viihdekuoroliiton ja Tampereen Sävelen kuorokatselmuksissa. Canta al Mar kuorokilpailuissa Barcelonassa 2017 kuoro ylsi kahden kategorian voittoon ja The Grand Prix of Nations -kuorokilpailuissa Göteborgissa 2019 kuoro saavutti hopeatason. Kuoro pitää hedelmällisenä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Viimeisimpänä Sorja kehitti näyttämöilmaisuaan esiintyessään Seinäjoen kaupunginteatterissa Niin kuin taivaassa musikaalissa 2023-2024 ja Femina-teatterin musiikkinäytelmässä Pietolan tytöt keväällä 2025. Sorjan uusin musiikkivideo taltioitiin 2025 ja siinä kuoro esittää Sabrina Ljungbergin Eino Leinon runoon tekemän sävellyksen Rauha.
Kuva: Maarit Pollari
TAPIOLAN LAULU
Tapiolan Laulu -naiskuoron kaikki laulajat ovat entisiä Tapiolan kuoron laulajia. Kuoron synty sai sysäyksensä 2013 Tapiolan kuoron 50-vuotisjuhlassa. Johtajaksi kutsuttiin monipuolinen muusikko Uli Kontu-Korhonen, joka itsekin aikanaan lauloi Tapiolan kuorossa. Kuoro on konsertoinut pääasiassa kotimaassa, mutta 2016 se teki konserttimatkan Tallinnaan ja 2018 Tukholmaan. Tapiolan Laulu julkaisi Cd-levyn ”Laulujen puu” vuonna 2023, jolle taltioitiin vanhoihin saksalaisiin kaanoneihin perustuvia Anu Jaantilan sanoittamia ja Panu Pärssisen säveltämiä Espoo-fantasioita. Levyn toinen kokonaisuus koostuu Harri Wessmanin säveltämistä lauluista virolaisen Eha Lättemäen teksteihin.
Kuva: Sanna Isotalo
TIMOTEI
Loppilainen diskanttikuoro Timotei tunnetaan puhtaasta ja elävästä soinnistaan sekä tinkimättömästä musiikillisesta tasostaan. Vihreä-valkoisissa asuissa laulava Timotei perustettiin vuonna 1988 Lopen lapsi- ja nuorisokuoron varttuneemmista kuorolaisista. Timoteitä on johtanut menestyksekkäästi jo vuodesta 2010 arvostettu musiikkineuvos Anneli Julén, jonka johdolla kuoro on kehittynyt yhä tasokkaammaksi ja taiteellisesti vaativammaksi. Timotei on saavuttanut menestystä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Kuorossa laulaa yli kolmekymmentä eri-ikäistä naista, jokainen tuoden oman persoonansa laulun kautta yhteiseen, Timotei-soundiin. Loppilaisten lisäksi kuorossa laulaa myös lähikuntien ja pääkaupunkiseudun laulajia.
www.timotei.fi / @timoteichoir
Kuva: Vilja Tamminen
